Veikkolakoti

Veikkolakoti on Kainuun Opiston alaisuudessa toimiva tukiasumisyksikkö alaikäisenä ilman vanhempia maahan tulleille pakolaisille.

2015 syksyllä alkoi Nutukka-hanke (Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistoissa), jolloin yksikköön tuli 18 alaikäistä ilman vanhempia tullutta turvapaikanhakijaa. Marraskuussa 2016 toiminta muuttui Veikkolakodin tukiasumisyksiköksi, jolloin asukkaiksi tuli oleskeluluvan saaneet nuoret. Osa oli alkuperäisiä Nutukkalaisia, ja osa sijoitettiin Veikkolakotiin Kajaanista tai muualta maasta. Keväällä 2017 Veikkolakodissa asui parhaimmillaan 28 nuorta. Tällä hetkellä asukasmäärä on 18 nuorta ja heitä ohjaamassa on 5 ohjaajaa + 1 vastaava ohjaaja.

Kaikki Veikkolakodin nuoret käyvät koulua Kainuun Opistolla ja he opiskelevat aikuisperuskoulun oppimäärää kukin omien lähtökohtiensa mukaiseen tahtiin. Suuri osa nuorista on hakemassa kevään yhteishaussa ammatillisiin jatko-opintoihin. Tukiasumisyksikössä he ovat oppineet ja oppivat edelleen itsenäisessä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Tavoitteena on, että nuorilla olisi mahdollisimman hyvät valmiudet selvitä itsenäistymisen jälkeisessä arjessa.

Työ Veikkolakodissa on iltapainotteista, koska päivällä asukkaat ovat koulussa. Ohjaajat tavoittaa parhaiten ilta-aikaan puhelinnumerosta 044 799 2323 ja sähköpostilla veikkola(a)kainuunopisto.fi. Vastaavan ohjaajan tavoittaa päivisin numerosta 044 799 2547 ja sähköpostilla vastaava.veikkola(a)kainuunopisto.fi.

Kajaanin Mamu-palvelut, Kalliokatu 7

Vastaanottokeskus

  • asiakkaina ovat turvapaikanhakijat
  • toimintaa ohjaa Maahanmuuttovirasto (Migri).
  • toiminta perustuu Kajaanin kaupungin ja Migri:n väliseen toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen.
  • toiminnasta aiheutuvista kustannuksista vastaa Migri
  • Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 746/2011 säätelee toimintaa

Maahanmuuttajat -yksikkö

  • asiakkaina ovat pakolaiset, heidän perheenjäsenensä ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat

toimintaa ohjaa ELY –keskus

  • toiminta perustuu Kajaanin kaupungin ja ELY –keskuksen väliseen toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen
  • ELY -keskus korvaa tulkkauksista, toimeentulotuesta ja osan terveydenhuollosta aiheutuneista kustannuksista kunnalle sekä maksaa laskennallista korvauksia toiminnan järjestämisestä aiheutuneisiin kustannuksiin

Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) säätelee toimintaa

Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden tehtävänä on turvata Kajaaniin muuttavien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden hyvinvoinnin perusta ja luoda edellytyksiä asiakkaiden turvalliseen ja  sujuvaan arkeen sekä kotoutumiseen.

Toiminnassa keskitytään asiakaslähtöiseen kotouttavaan toimintaan ja turvapaikanhakijoiden asumisviihtyvyyden lisäämiseen sekä kaikkien asiakkaiden turvalliseen asumiseen, arjen tukemiseen ja asiakasta osallistavaan palveluun. 

Palvelun tavoitteena on lisätä asiakkaan tietoa toimintamahdollisuuksista ja palveluista, ohjata asiakasta tarvittavien palvelujen piiriin, auttaa asiakasta muodostamaan palveluista tarkoituksenmukainen kokonaisuus yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sekä tukea asiakkaan omien voimavarojen käyttöön ottamista ja valinnan mahdollisuuksia.

Palvelut tuotetaan yhteistyössä muiden maahanmuuttajatoimijoiden, yhteistyö- verkoston ja Kainuun SOTE –kuntayhtymän kanssa.

Turvapaikanhakijat ovat vastaanottokeskuksen asiakkaita turvapaikkaprosessin ajan (voi kestää vuosia)

Pakolaiset ovat asiakkaina 3 - 4 vuotta, jonka jälkeen palvelut tuotetaan kokonaisuudessaan peruspalveluissa.

Kaikille asiakkaille on nimetty oma sosiaalityöntekijä, pakolaisohjaaja ja terveydenhoitaja. Työntekijät tapaavat asiakkaita säännöllisesti/ tarpeen mukaan. Asiakaskohtaista tiimiä tukee palveluohjauksen ja –neuvonnan toimintamalli.

Esperi ryhmäkoti

Esperi perheryhmäkoti Kajaani toimii Hoivataidon ja Esperin yhteisten arvojen pohjalta, joita ovat: yksilön kunnioitus, yhdessä tekeminen ja hyvä työ. Esperin arvoja ovat: Lämminhenkisyys, luotettavuus, avoimuus, asiakaskeskeisyys ja tuloksellisuus.

Perheryhmäkotiin voidaan vastaanottaa kotoutumislain 27 §:ssä tarkoitettuja, ilman huoltajaa Suomeen tulleita, oleskeluluvan saaneita alaikäisiä henkilöitä. Perheryhmäkoti järjestää pitkäaikaisen asumisen palvelut neljälletoista(14) alaikäiselle nuorelle kahdessa 7-paikkaisessa osastossa.

Perheryhmäkodissa nuorille annetaan lastensuojelulain mukaiset palvelut, kuten ympärivuorokautinen hoito ja huolenpito. Perheryhmäkoti huolehtii, että nuorelle tehdään kotoutumislain 15 §:n mukainen kotoutumissuunnitelma, joka tukee hänen perehtymistään suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä suomen kielen oppimista ja koulunkäyntiä.

Toimimme Kajaanin Huuhkajanvaarassa sijaitsevassa luhtitalossa. Tilat ovat kahdessa kerroksessa. Jokaisella asiakkaalla on oma huone, yhteistä oleskelutilaa sekä henkilökunnan tilat. Sijainti mahdollistaa asiakkaiden osallistumisen ympäröivän yhteiskunnan toimintaan ja mm. kulkemisen kouluun itsenäisesti.

 

Edustaja

Edustajan toimenkuva

Ilman huoltajaa Suomeen tuleva ulkomaalainen lapsi on alaikäisenä vajaavaltainen, joten hän tarvitsee juridisen laillisen edustajan paitsi ulkomaalaislain lupaprosesseissa (turvapaikkaprosessi, perheenyhdistämisprosessi) myös muissa hänen henkilöään ja varallisuuttaan koskevissa hallinto- ja tuomioistuinasioissa. Edustajan keskeisenä tehtävänä on myös valvoa yleisesti lapsen etua lapsen asumisessa ja muissa erilaisissa elämäntilanteissa.

Edustajan tehtäviin ei kuulu huolehtia lapsen välittömästä päivittäisestä hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta. Edustajajärjestelmällä pyritään turvaamaan ilman huoltajaa saapuvan lapsen asema kansainvälisissä sopimuksissa ja kansallisissa laeissa edellytetyin tavoin.

Edustajan määrää käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä sijaitsevan vastaanottokeskuksen asiakkaaksi lapsi on rekisteröity. Edustajan tärkeä tehtävä on osallistua puhutteluun Maahanmuuttovirastossa. Ennen puhuttelua edustajan tulee tavata asiakas ja tutustua häneen.

Edustajan tehtävät lakkaavat, kun edustettava tulee täysi-ikäiseksi, muuttaa pysyvästi pois Suomesta tai hänelle määrätään Suomessa huoltaja tai muu laillinen edustaja. Jos lapsen huoltaja muuttaa Suomeen, on edustaja vapautettava tehtävästään, jollei se ole lapsen edun vastaista.

  Edustajan tehtävät

Edustaja mm. käyttää huoltajan puhevaltaa lapsen koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltoasioissa ja muissa lapsen elämään liittyvissä asioissa. Edustaja esim. käyttää lapsen puhevaltaa, kun lapselle haetaan muukalaispassia tai pakolaisen matkustusasiakirjaa. 15 vuotta täyttäneellä nuorella on edustajan kanssa rinnakkainen puhevalta tuomioistuimessa ja viranomaisessa asiassa, joka koskee alaikäisen henkilöä taikka henkilökohtaista etua tai oikeutta. 15 vuotta täyttänyt nuori voi esimerkiksi allekirjoittaa itse vastaanotto- tai käyttörahahakemuksensa. Edustaja voi neuvotella aikuistuvan nuoren kanssa, haluaako hän käyttää tätä puhevaltaoikeuttaan.

Turvapaikanhakijalapsen asioiden hoitamisessa on ehdottoman tärkeätä pitää yhteyttä lapseen ja olla hyvässä yhteistyössä vastaanottokeskuksen henkilökunnan ja viranomaisten kanssa. Jos lapsella on sukulaisia Suomessa, edustajan tulisi ottaa yhteyttä heihin ja pyrkiä yhteistyöhön heidän kanssaan.

Edustajan tulee ottaa selville lapsen mielipide ja ottaa se huomioon päätöksenteossaan. Edustajan tulee tutustua lapseen ja ylläpitää yhteyttä lapsen kanssa voidakseen hoitaa edustajan tehtäviä. Edustaja ei kuitenkaan huolehdi lapsen päivittäisestä hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta. Siitä huolehtii vastaanottokeskus. Siten edustaja ei esimerkiksi saata lasta lääkäriin tai kouluun, ei hanki lapselle vaatteita tai harrastusvälineitä eikä puutu lapsen rahan käyttöön. Luonnollisesti lapsi ja edustaja voivat tulla toisilleen läheisiksi ja ystävystyä keskenään mutta seuranpitoon käytetystä ajasta ei makseta edustajalle palkkiota. Tällöin edustajan on kyettävä erottamaan edustajan tehtäviin käytetty aika muusta ajankäytöstä.

Muutenkin lapsen ja edustajan tullessa läheisiksi toisilleen, on edustajan tärkeää pitää suhde lapseen ennen kaikkea ammatillisena. Muunlainen luottamuksellinen suhde lapseen, jossa lapsi voi mieltää edustajan esimerkiksi vanhemmakseen – äidiksi tai isäksi – voi olla haitallinen lapselle ja vaikeuttaa ja vääristää edustajan tehtävien hoitamista. Vastuu ammatillisesta roolijaosta lapsen ja edustajan välillä on edustajalla.

veikkola

www.kainuunopisto.fi

Turvapaikanhakija = henkilö, joka hakee kansainvälistä suojelua vieraasta valtiosta

Kansainvälinen suojelu = turvapaikka l. pakolaisasema TAI toissijainen suojelu (ei pakolaisstatusta)

Turvapaikka = pakolaisasema = turvapaikkamenettelyssä myönnettävä oleskelulupa

Pakolainen = on saanut turvapaikan / tullut maahan kiintiöpakolaisena / on em. perheenjäsen, jolle on myönnetty oleskelulupa perhesiteen perusteella

(Pakolaisasema myönnetään henkilölle, jolla on perusteltu syy pelätä vainoa (alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen, poliittinen mielipide) kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan. Geneven pakolaissopimus 1951)

Toissijainen suojeluasema = oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella = henkilöä uhkaa kotimaassa tai pysyvässä asuinmaassa kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus tai riski joutua vakaavaan henkilökohtaiseen vaaraan aseellisen selkkauksen vuoksi.

Oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä = terveydentila, Suomeen syntyneet siteet, muu yksilöllinen inhimillinen syy + olosuhteet kotimaassa tai erityisen haavoittuva asema

Oleskelulupa maasta poistumisen estymisen perusteella = palautus estynyt = tilapäinen terveydellinen syy TAI paluu ei tosiasiassa ole mahdollista

Muu oleskelulupa = esim. perheside, työ, opiskelu

Kiintiöpakolainen = lähtenyt kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan maahan, johon ei voi asettua pysyvästi asumaan => otetaan uudelleen sijoitettavaksi kolmanteen maahan ns. pakolaiskiintiössä

Kaikki nämä em. oleskelulupatyypit ovat määräaikaisia.

Paperiton henkilö = elää valtiossa ilman täyttä laillista oleskeluoikeutta (esim. saanut kielteisen oleskelulupapäätöksen ja ”painuu maan alle”)