Perinnepäivät

Perinnepäivä 2017 onnistui hienosti, kiitos siitä yleisölle ja talkoolaisille!

Jos teillä on tapahtumasta mielenkiintoisia kuvia, laittakaapa niitä tämän sivuston vieraskirjaan, Uuran facebook-sivulle tai sähköpostiosoitteeseen anja.k.itkonen@gmail.com, niin voimme jakaa onnistuneita hetkiä.

Sää suosi ja ihmisiä kävi noin 200. Talakkunaa riitti silti kaikille. Samoin riitti jokaiselle vanhoja tuttuja ja uusia tuttavuuksia, joiden kanssa rupatella.

Kylämonumentti on nyt paljastettu. Se on se 1,5-metrinen kiskonpätkä, jolla sota-aikana annettiin tieto ilmahälytyksestä. Anttilassa oli suojeluskunnan puhelin, johon hälytys tuli, ja Anttilan isäntä Jaani Pyykkönen kävi kumauttelemassa pajavasaralla kiskoa, joka roikkui puun oksassa Peltolantien varressa.
Alkuperäinen kisko on säilynyt Anttilassa. Se on maalattu pronssiseksi kuten vasarakin ja kiinnitetty riimulla tervattuun puutelineeseen. Monumentin paljastuksen jälkeen yksi ja toinen kävi kokeilemassa, miten merkinanto onnistuu.

Erja Pyykkösestä Talakkunamaha 2017

Talakkunamahan tittelin sai Erja Pyykkönen ansioistaan kylätoiminnan kehittäjänä. Hän tuli vuonna 2003 paluumuuttajana takaisin juurilleen Uuralle ja on vuodesta 2005 lähtien toiminut aktiivisesti kyläyhdistyksessä, Uuran Erässä ja Suomen Keskustan Uuran paikallisosastossa.
Uuran kyläyhdistys ry haluaa erityisesti mainita, että vuosina 2009 ja 2010 Erja Pyykkönen toimi siinä sekä puheenjohtajana että sihteerinä ja piti yhdistyksen elossa vaikka muuta toimintaa ei juuri ollut.

Aina uutta mielessä

Vielä ei ole päätetty, pidetäänkö seuraava Perinnepäivä vuoden vai kahden päästä. Seuraavan Perinnepäivän teemaksi näyttää kuitenkin muotoutuvan urheilu. Uuralla on maineikas urheiluhistoria, joka ansaitsee tulla kerrotuksi ja kerratuksi. Onhan täältä hiihdetty aina olympialaduille asti ja mestaruuksia on kahmittu myös kesälajeissa.
Aika näyttää, mitä tästä kehkeytyy.


Perinnepäivät 2007

Kyläpäivillä esitetyt vanhat kuvat ja niiden taustatieto

Kivikautisen "taiteilijan" kädenjälki näkyy karhunpääaseesta, joka löydettiin v. 1938 Paltamon Uuran kylästä. Parikymmensenttinen kaareva reikäase on ilmeisesti ollut lähinnä päällikön sauva tai metsästyskulttiin kuulunut esine, eikä mikään työkalu tai taistelunuija. Karhun muotoilija on tuntenut kuvattavansa erittäin tarkasti ja hän on pystynyt välittämään veistoksessa eläimen luonteenomaisen muodon. Tällaisia eläinaiheisia kivi- tai puuesineitä on löydetty eri puolilta Suomea ja ne esittävät tavallisesti esim. karhua, hirveä tai jotain lintua. Näitä esineitä ei ole todennäköisesti tehty kuitenkaan nykyaikaisessa mielessä taideteokseksi, vaan tekijöiden tarkoituksena on ollut tehdä mahdollisimman tarkasti kuvauksen kohdetta muistuttanut esine, joka kulttimenoissa sai maagisia ominaisuuksia. (Museovirasto)

 

Hauen eli vesisuden pyyntiä verkolla 1500-luvulla Olaus Magnuksen mukaan. Olaus Magnus kuvaa haukea seuraavasti: "Tätä kalaa nimitetään vesisudeksi ja, jos sillä on joessa riittävästi vettä ja ruokaa elääkseen, saavuttaa se aikaa myöten kahdeksan jalan pituuden. Se saattaa syödä miltei itsensä kokoisen kalan." Paltamon uudisasukkaille hauen pyynti oli 1500-luvulla melkein yhtä tärkeä elinkeino kuin kaskenpoltto.

 

 

Paltamolaista maisemaa Uuran kylästä Kiehimänjoen yläjuoksulta 1920-luvun lopulta. Etualalla Alilan kainuulaistalo. Paltamon kunta on metsäistä ja vesistörikasta vaara-aluetta. Suurimmat kyläkeskukset ovat muodostuneet Kiehimän lisäksi Mieslahteen ja Melalahteen sekä Kontionmäelle, Uuraan ja Kivesjärvelle. (Om. Maija Koskela)

 

Saunassalmen lossi Kiehimänjoen yläjuoksulla 1920-luvun lopulla välitti liikennettä Paltamosta Ristijärvelle. (Om. Anna Tolonen)

 

Se pelottava Marion, joka ruoppasi voimalaitoksen tarvitsemat jokiuomat.

 

Leppikosken voimalaitoksen rakentamista 60-luvun alussa.

 

Uuran tyttöjä rantapuomeilla. Kuvassa Kaija Tervonen ja Sirkka Tervonen 60-luvun taitteessa.

 

UURANKYLÄN ERÄS PERSOONALLISUUS. Heikki Tervonen tervaamassa haravaa. Kuva otettu Tervon pihalla.

 

Heinän tekemistä Harjun tilalla 1950-luvulla.

 

Puhelinvaihteen hoitaja, "sentraalisantra työssään Peltolassa 60-luvulla.

 

VILJANPUINTIA HÖYRYKONEELLA (Lokomo) TERVOSSA VUONNA 1943. Syöttäjänä toimii Jaani Pyykkönen.

 

Uuran Jehujen nuoria urheilijoita 1920-luvulla. Urheilua harrastettiin usein kyläläisten perustamissa paikallisissa urheiluseuroissa. Ensimmäinen urheiluseura Paltamon urheilijat perustettiin 1924. (Om. Oskari Heikkinen)

 

UURANKYLÄN MESTARIHIIHTÄJIÄ

Heikkisen veljekset olivat kovia hiihtäjiä. Vuonna 1930 kukin voitti piirimestaruuden sarjasssaan. Kuvassa vasemmalta: Esko Heikkinen, alle 18 v. sarja, Frans Heikkinen, yleinen sarja, Jaakko Heikkinen, alle 21 v. sarja. Frans osallistui vuonna 1936 talviolympialaisiin Garmisch Partenkirchenissä. Samoihin olympialaisiin osallistui kylältä Kalle Heikkinen (Pajulampi).

 

UURAN KYLÄOSASTON VOIMISTELUJOUKKUE KOULUN EDESSÄ

Antti Tervonen, Heikki Tervonen, Tauno Tervonen, Heikki Oikarinen, Eino Tervonen, Lauri Heikkilä, Esko Heikkinen ja Matti Kemppainen.

 

Uuran kylän kansakoulun oppilaita "perusasennossa" pulpeteissaan 1930-luvulla. Miesopettaja on Matti Kemppainen. Koulun seinää koristaa Suomen kartta, jossa maahan kuuluu vielä Karjala. Kartan vieressä on kuusipuun säästämiseen kehoittava juliste, sillä kuusta tarvittiin Suomen paperiteollisuuden raaka-aineeksi. (Om. Hilja Tervonen)

 

VEISTOKOULU UURANKYLÄN ALATALOSSA TALVELLA 1933. Veistokoulun ohjaajana toimi Paavo Partanen (oikealla silmälasipäinen). Veistokoulua pidettiin talvella 1932-1933.

 

Uuran koulun oppilaita 40-luvun lopulla

 

Uuran koulun oppilaita 50-luvun alussa

 

Uuran koulun oppilaita 50-luvun lopulla.

 

Kalenteri